Tätäkin seikkailija-retkeilijä-sekoilijaa on jo pitkään kutittanut kallon sisältä, että onhan se nyt jokaisen kunnon samoilijan tehtävä itse oma kuksansa. Sanonnasta on varmaan yhtä paljon eri versioita kuin on sanojiakin, mutta perussanoma on selkeä – jonkinasteisesta puoliväkinäisestä seikkailijan . Se valmistetaan puusta kovertamalla. Oikeaoppinen ja kestävä kuksa tehdään käsityönä pahkasta. Markkinoilla ja matkamuistomyymälöissä on usein suorasta puusta valmistettuja kuksia, joissa näkyy koneellisen valmistuksen jälki.
Pahkat ovat harvinaisia, eikä niitä saa irrottaa elävästä puusta ilman lupaa. Tämän vuoksi kuksanvalmistaja joutuu usein tyytymään suoraan puuhun. Pahkakuksa on kestävämpi, koska siinä puun syyt . Sanoisin, että oikean kuksan tekeminen vaatii taitoa: -Se että onko tämä minun kuksani oikea kuksa niin on makukysymys. Löysin tuossa liiterin perukoilta passelin kokosen pahkan kuksan tekoa varten. Tosin se ei ole koivupahka vaan taitaa olla haapaa.
Onnistuuko kuksan teko haavan pahkasta? Jos jollain on kokemusta kuksan tekemisestä, niin mielenkiinnolla otan neuvoja vastaan. Nyt nimenomaan kiinnostaa tuo repimällä.
Ostin jyrsin terän ja sisuksen jyrsiminen, homma vielä kesken (olen niin saamaton). Lopuksi hionta ja kyllästys konjakilla? Maitoa ei saa laittaa, eikä naisen käsi koskea;) Koska valmistus näin pitkä, niin kannattaa laittaa samalla enempi aihioita kypsymään, jos vaikka joku halkeaa. Viimeksi oli myös juttua . Selasin oman plokker -tilini esiripun taustaa ja muistin, että ylivoimaisesti eniten lukukertoja kerännyt kirjoitukseni on artikkelini ensimmäisen oman kuksani valmistamisesta. Kysymys kuuluu: Onko siis ikinä käyny mielessä että tekisit ite itellesi, tai vaikka kaverille lahjaksi, sen mystifioidun puuastian?
Puinen kuksa on helppo pilata, mutta oikein käsiteltynä se kestää vuosikaudet. Neuvo uuden kuksan täyttämisestä viinalla on kuksantekijän mukaan vanhaa höpinää. Koska kuksat halkeavat helposti, täytyy puulaadun valinnassa ja työtavoissa olla tarkkana.
Ehkä tärkein vaihe kuksan valmistuksessa on pahkasta sahatun raaka-aihion keittäminen suolavedessä. Suola estää veden imeytymisen puun sisään ja vähentää siten valmiin astian halkeilua. Valmiin, hiotun ja kuivan kuksan keittäminen ei enää onnistu, Lasse Harju tietää. Myöskään alkoholin lieruttaminen kuksassa ei paranna kuksan ikää, päinvastoin.
Oikea kuksan käyttöönotto tapahtuu seuraavasti. Kuksa muotoillaan märkänä. Keitä vahva suodatinkahvi. Ota pöönät pussista ja laita ne kuksaan. Hiero peukalolla pööniä kuksan sisällä niin pitkään että pöönät ovat . Valmistamme yksilöllisesti käsityönä erilaisia pahka- ja puutuotteita yksityisille ja yrityksille.
Entisaikaan ei posliineilla kilistelty, vaan isäntä haki. Kun Jouko Vesala lähtee Sodankylän Vuotsosta reissuun, hän pakkaa autoonsa poronlihaa, puusta irrotettuja pahkoja ja työvälineet, joita kuksan valmistukseen tarvitaan. Hän ottaa mukaan myös valmiita.
Tästä lienee keskusteltu aiemminkin, mutta en goolettamalla löytänyt vastauksia, joten kyselenpä uudelleen. Eli sain kesällä sopivan koivupahkan, josta haluaisin tehdä itselleni kuksan. Luin netistä joitakin ohjeita, mutta muutama kysymys jäi vielä vastausta vaille. Eli kun kyseessä on noin 4kk kuivunut koivupahka, niin .