Koiras on mustavalkoinen ja naaras harmaanruskea. Tyypillinen piirre on lajin pään muoto. Telkkä on pohjoinen laji, jonka . Sen tieteellinen sukunimi Bucephala tarkoittaa ” härkäpäätä”, mikä viitannee telkän pään kuhmuraiseen kolmikulmaiseen muotoon. Yli puolet Euroopan telkistä pesii Suomessa.
Olemmekin vastuussa siitä, että telkillä on pesäpaikkoja.
Telkänpönttöjen ripustaminen on erittäin tärkeää. Kevät oli kylmä, eikä telkkien pesintä onnistunut, mutta 7. Pesä : Puunkolossa tai pöntössä. Pesiminen: Munii huhti–toukokuussa 6–munaa.
Naaras hautoo, haudonta-aika 27–vrk. Poikaset viipyvät pesässä 1– vrk ja lähtevät pesästä tavallisesti aamulla hyppäämällä. Poikaset etsivät itse ravintonsa jo hyvin nuorina, mutta pysyvät aluksi poikueena naaraan seurassa. Se munii esimerkiksi vanhaan palokärjen koloon tai sille asetettuun pönttöön.
Poikasten ensimmäisiin haasteisiin kuuluu hyppy alas pesäkolosta.
Toisinaan pesä voi olla kaukana metsässä, josta emo johdattaa poikaset apostolin kyydillä järvelle. Huhtikuussa voi tulla mieleen, että nythän pitää puhdistaa ne telkänpöntöt. Siellä on silloin jo pesintä käynnissä, ja on melkein parempi että jätetään se puhdistaminen tekemättä. Tosin jos pöntössä on oravanpesä, niin se pitää sitten ehdottomasti poistaa. Lisää pöntönrakennusniksejä maanantain 4. Telkän tapaa pesivänä aivan pienistä vesistöistä suuriin selkävesiin ja reheviin lintujärviin, mutta suurin osa telkistä haluaa pesiä syrjäisten pienten vesistöjen . Telkän pesiä on löydetty kelopuista hyvinkin kaukaa rannasta, useiden satojen metrien, jopa yli kilometrin päästä.
Näin voi käydä silloin, jos rannassa tai sen lähellä ei ole sopivia pesäpaikkoja metsän, riittävän vankkojen puiden tai pesäkolojen puuttuessa. Tällöin sopivia paikkoja etsivät telkät saattavat . Pohjoiseen telkkä palaa maalis-huhtikuussa kesän pesintää varten. Kesäisin telkän tapaa kaikentyyppisiltä vesiltä. Sen on aiemmin arveltu olevan pohjoisten, karumpien vesistöjen asukas, mutta telkkää tapaa myös . Ruohostoiset matalat järvet, lahdet ja joenpoukamat ovat mieluisinta pesimäympäristöä.
Lähempää voi havaita monia muitakin lajitunnistusta auttavia yksityiskohtia, kuten valkea poskilaikku, kulmikas pää, keltaiset silmät ja tyvestä paksu lyhyehkö nokka. Naaraalla on valkoinen kylkijuova, ruskea pää ja harmaantumma selkä. Koiraan selkä ja pyrstö ovat mustat ja vatsapuoli on valkoinen.
Ulkosaaristossa telkän pesintä on kuitenkin harvinaista. Suosituimpia pesimäpaikkoja ovat kaislikkoiset ja ruohikkoiset, matalat järvet sekä suvannot ja lahdelmat.
Luonnossa telkkä munii onttoihin puihin. Pöllönpojat kuoriutuivat telkän pönttöön veden päälle — pesä piti siirtää, jotta poikaset eivät huku, katso kuvat. Kaksi suurinta poikasta sai renkaan jalkaansa.
Kolmas oli sen verran pieni, että sitä ei voitu rengastaa. Lehtopöllön poikaset lähtevät pesästä lentokyvyttöminä. Suomessa kaikkialla pohjoisinta Lappia ja ulkosaaristoa lukuun ottamatta.
Telkän pesä on tavallisesti puunonkalossa tai ihmisen rakentamassa uutussa t. Vesilintujen pesintä on herkimmillään huhtikuun puolivälistä heinäkuun puoleenväliin asti. Siksi rantojen kunnostus- ja hoitotoimet tulee ajoittaa pesimäajan jälkeen. Umpeenkasvaneen venepaikan tai uimarannan ruoppaukseen sekä rantapensaikon ja -puuston raivaukseen paras aika on loppusyksy tai . Pönttöön tai vanhaan palokärjen koloon pesänsä tekevän telkän biotooppivaatimukset ovat väljät, ja sen esiintymistä rajoittaakin lähinnä sopivan pesäpaikan ja riittävän vesialueen löytyminen poikueen ruokailualueeksi. Usein se asuttaa vaatimatonta suolampea, ja toisinaan pesä saattaa sijaita jopa usean kilometrin . Luin lintukirjasta, että usein telkkä lähtee pesäpönttöjen puutteen vuoksi muille maille tai sitten kaksi naarasta voi joutua munimaan yhteiseen pönttöön, koska pesiä ei ole riittävästi.
Toisaalta telkkä on myös loispesijä ja voi munia toisen naaraan pesään vain varmistaakseen omien jälkeläistensä . Pienempiä erikoispönttöjä ovat mm. Leppälinnuille on tehty matalaa, mutta avaraa pönttömallia, johon voivat pesiä myös västäräkki ja harmaasieppo.